Didrichsenin taidemuseo: Juho Rissanen – Lapsuuden muisto

Didrichsenin taidemuseo on aina kuulunut suosikkimuseoihini Helsingissä. Lapsena sen vuoksi koska tiesin, ettei näyttely voi olla kovin iso ja taidenäyttelystä pääsisi nopeasti takaisin lapsellisempiin hommiin. Aikuisena sen vuoksi, koska Didrichsen on kertakaikkisen upea rakennuksena ja melkein aina sinne kootut näyttelyt ovat laadukkaita. Niin myös tällä kertaa. Juho Rissanen, Lapsuuden muisto- näyttely avaa 1900-luvun vaihteen maaseudun sielunmaisemaa.

200px-juho_rissanen

Näyttelyn teemana on ehkä taiteilijan pääteokseksi noussut Lapsuuden muisto ja sitä varten tehdyt tutkielmat ja vedokset. Itse teos kuvaa surullista hetkeä, jossa taiteilijan kuollutta isää kannetaan paareilla hautajaissaattueessa. Itse tapaus teoksen takana on traaginen- sekatyömies Heikki Rissanen, taiteilijan isä, eksyi kotimatkallaan markkinoilta ja jäätyi kuoliaaksi kallaveden jäälle. Juho, silloin kymmenen vanhana, joutui lopettamaan koulunkäynnin ja aloittamaan osallistumisen perheen elatukseen.

Joidenkin lähteiden mukaan Lapsuuden muiston piti olla keskimmäinen teos viisiosaisesta kokonaisuudesta, joka ei lopulta valmistunut koskaan. Maalauksessa on paljon samoja elementtejä kuin Hugo Simbergin haavoittuneessa enkelissä. Yllättävää on myös se, että molemmat teokset valmistuivat samana vuonna 1903 ja molemmat taiteilijat olivat aikalaisia jakaen monia näyttelyitä yhdessä.

lapsuuden-muisto_rajattu

Lapsuuden muiston värimaailma on murrettu ja harmaisiin taipuva. Taiteilija itse seuraa isänsä saattoa hieman sivummalta, kuitenkin keskeisessä roolissa, ehkä hiukan epävarmana tunnetilastaan. Maalauksen keskelle sijoitetut äiti ja tytär sen sijaan ovat omaksuneet isän poismenon. Muu seurue toimii kantajina ja saattajina, tilaisuuden vaatimalla vakavuudella. Taiteilijan tekemät monet eri versioinnit työstä viittaisivat aiheen kaivertaneen miestä läpi koko uran.

Näyttelyn muut teokset ovat aihepiiriltään ajalle ja paikalle ominaisia. Kalastajia, kuppareita, naapurin mummoja ja seppiä on kuvattu taidokkaasti. Rannalla istuva nainen on väreiltään ja tekniikaltaan upea teos, jonka haluan myös nostaa esille tässä arviossa. Erittäin herkkä työ, joka myös kuvaa hienosti maaseudun tavan kansaa, soutuvenettä, tyyntä järvimaisemaa ja pärekoria myöten.rannalla-istuva-nainent

Ei jää hetkeksikään epäselväksi, etteikö Juho Rissanen olisi yksi taidehistoriamme lahjakkaimmista taiteilijoista. Toisaalta onhan opettajinakin ollut sellaisia suuruuksia kuin Shjerfbeck, Westerholm, Edelfelt ja Repin. Näyttely on hyvin koottu ja helposti ahmaistu. Jos Rissanen ei ole entuudestaan tuttu, annan vahvan suosituksen lähteä Didrichsenille tutustumaan häneen mitä pikimmiten.

Näyttelyn tiedot didrichsenin sivuilta

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s